Hengellisyyden tukeminen ikääntyneiden muistisairaiden hoidossa

Hengellisyyden tukeminen ikääntyneiden muistisairaiden hoidossa

Väitöskirjatutkija ja Mainiokoti Raisiontorin johtaja Kristiina Toivonen pohtii asiantuntijakirjoituksessaan hengellisten arvojen yksilöllistä merkitystä muistisairaan vanhuksen hoitotyössä.

Muistisairaudet ovat muodostuneet kansantaudiksi

Suomessa on noin kaksisataa tuhatta muistisairasta. Muistisairaudet luokitellaankin Suomessa kansantaudiksi. Suomi on yksi nopeimmin ikääntyviä maita ja väestön ikääntyessä myös muistisairaudet yleistyvät. Muistisairaus, esimerkiksi Alzheimerin tauti, on vakava, jopa henkeä uhkaava diagnoosi. Ihmisen persoonallisuuden on kuvattu muistisairauden myötä katoavan pala palalta. Muistot haihtuvat pois, ja niiden mukana tutut ihmiset saattavat unohtua, jopa ne kaikkein rakkaimmat. Vähiten muistisairaudet kuitenkin vaikuttavat ihmisen henkilökohtaisiin mieltymyksiin sekä turvallisuuden ja läheisyyden kokemuksiin. Turvallisuuden tunne syntyy samoista asioista kuin ennen sairastumista.

MItä hengellisyys on?

Hengellisyys voidaan määritellä laajasti sisältämään elämän tarkoitukseen ja elämänkatsomukseen liittyvät kysymykset myös uskonnollisuuden ulkopuolella. Ihmisen hengellisyys ei katoa muistisairauden myötä, vaan muiden kroonisten sairauksien tavoin muistisairaus voi saada ihmisen pohtimaan uudelleen perimmäisiä kysymyksiä esimerkiksi elämän tarkoituksesta ja sairauden merkityksestä. Sairastuminen voi siis jopa vahvistaa ihmisen hengellistä identiteettiä, joka joillain ilmenee uskonnon kautta ja toisilla jonkin maallisemman elämänkatsomuksen kautta.

Hengellisyys osana arvokasta elämää

Kansallisen muistiohjelman tavoitteena on muistisairaiden arvokas elämä ja useissa tutkimuksissa on todettu hengellisyyden positiiviset vaikutukset ikääntyneiden muistisairaiden elämänlaatuun. Hengellisyyden tukemisen on todettu vähentävän yksinäisyyden kokemusta, stressiä ja masennusta. Ihminen säilyy kokonaisena vielä muistisairaanakin ja hänen kokonaisuutensa tukeminen on keskeistä laadukkaassa hoitotyössä, joka saattaa usein jatkua jopa vuosia. Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tuen ohella muistisairas hyötyy myös hengellisten tarpeiden huomioimisesta. Hengellisiin tarpeisiin vastaamista onkin pidetty osana hyvää kokonaisvaltaista hoitoa hoitotyön alkuajoista lähtien. Hengellisyyden tukeminen ikääntyneiden muistisairaiden hoitotyössä on haastava osa kokonaisvaltaista hoitotyötä, jonka toteuttamisessa potilaslähtöisyys ja yksilöllisyys korostuvat.

Yksilöllisen hengellisyyden tunnistaminen 

Olen kartoittanut väitöskirjatutkimuksessani hoitajien kokemuksia ikääntyneiden muistisairaiden hengellisyyden tukemisesta. Hengellisten tarpeiden tunnistaminen on kokeneillekin hoitajille haastavaa silloin, kun potilaiden sanallinen kommunikointi on vaikeutunut muistisairauden etenemisen myötä. On tärkeää, että juuri muistisairaan ihmisen oma tapa ilmentää hengellisyyttä tulee tuetuksi. Hoitajat voivat saada tietoa potilaansa hengellisestä taustasta hänen läheisiltään sekä potilaan hengellisyyteen viittaavien esineiden (kirjojen, lehtien, taulujen yms.) välityksellä silloin kun ihminen ei enää itse pysty ilmaisemaan toiveitaan ja ajatuksiaan.

Modernissa monikulttuurisessa yhteiskunnassa on tärkeää välttää ihmisten ryhmäkohtelua ja perehtyä jokaisen henkilökohtaiseen hengellisyyteen. Tutkimukseen osallistuneet hoitajat ilmaisivatkin kiinnostusta erilaisiin elämänkatsomuksellisiin suuntauksiin voidakseen tukea muistisairaiden hengellisyyttä yksilöllisesti. Muistisairaan ihmisen elämänkatsomuksellisiin lähtökohtiin perehtyminen ja niiden huomioiminen hoitotyössä lisää hänen turvallisuuden kokemusta uudessa elämäntilanteessa esimerkiksi hoivakotiin muutettaessa. Muistisairaan ihmisen omannäköinen elämä myös hengellisyyden osa-alueella saa jatkua sairaudesta huolimatta.

Kristiina Toivonen
Sh, TtM, väitöskirjatutkija
Turun yliopisto

Yksikön johtaja
Mainiokoti Raisiontori

  • Yhteydenotto

    Ensisijainen yhteydenottotapa:
    Huomioithan, että yhteydenottolomake ei ole tarkoitettu arkaluontoisten terveys- ja sosiaalitietojen käsittelyyn.