Siirry suoraan sisältöön

Poni Omar tervehti Mainiokoti Raijan asukkaita perinteisessä puurojuhlassa

Omar toi iloa Mainiokoti Raijan asukkaille itsenäisyyspäivän aattona.

Ledivaloin koristeltu terassi toivottaa tulijat tervetulleiksi. Ovi avataan hymyssä suin. Sisään astuessa eteisessä haistan riisipuuron, glögin ja piparin tuoksun. Olen saapunut Mehiläisen Mainiokoti Raijan perinteiseen puurojuhlaan. Mainiokoti Raija on Mehiläisen pieni ja kodikas koti, joka sijaitsee Hausjärvellä.

Hetkeä aikaisemmin on vielä valittu juhlavaatetusta, soviteltu tonttulakkia päähän ja puettu kauluspaitaa. Jännitetty, ehtiikö riisipuuro valmistua ja onko kaikki nyt varmasti valmiina. Yöhoitaja Jasmi on edellisenä yönä leiponut ja koristellut tilan joulun ja Suomi 100 vuoden juhlateeman mukaiseksi.

Mainiokoti Raijan asukkaat ovat kerääntyneet yhteiseen päiväsaliin. Odotus ja pieni jännitys on hienosti käsinkosketeltavissa. Asukkaiden läheisiä on saapunut paikalle ja asettuneet istumaan asukkaan kanssa samaan pöytään. Erään asukkaan hartaasti odottama vieras saapuu. Edellisestä tapaamisesta on kulunut pitkä aika. Tilanne on kaunis ja herkkä. Yksikön esimies Hanne pyyhkäisee salaa kostunutta silmäkulmaa, vetää henkeä ja toivottaa kaikki tervetulleiksi Mainiokoti Raijan perinteiseen puurojuhlaan.

Lähihoitaja Minna toteaa riisipuuron valmistuneen sittenkin ajallaan ja kutsuu juhlavieraat joulupuurolle ja glögille. Tunnelma on rento ja hoitajat asettuvat luontevasti asukkaiden vierelle joulupuurolle, niin kuin Mehiläisessä yhdessä ruokailu on tapana. Hoitaja Tiina muistaa varoittaa asukasta, että joulupuuro on kuumaa.

Yllättäen kuuluu ulko-ovelta kopinaa. Yllätysvieras Omar poni on saapunut. Pikkuinen 10 vuotias poni ori Omar kopistelee sisälle. Otsalla keikkuu punaiset poron sarvet, päällä joulunpunainen loimi ja letitetyssä hännässä vilkkuu punainen jouluvalo. Tilnne on vähintäänkin mykistävä. Vieraiden suusta kuuluu hämmentynyttä ihastelua.  Omar-poni hirnuu kovaäänisesti protestoiden, ettei saa maistaa joulupöydän herkkuja. Onneksi ponin vierailuun on varauduttu porkkainoilla. Joku toteaakin humorisesti, että tämä pieni ja pyöreä poni on kyllä ollut ruoka-aikaan kotona. Raijan lähihoitaja ja Omarin omistaja Mirette toteaa tämän olevan kyllä totta ja kertoo, että tämä poni on hyvin perso herkuille.

Alkujännityksen jälkeen asukkaat siirtyvät hiljallee silittelemään ponia. Moni ottaa kännykät esille ja tallentaa ikimuistoisia hetkiä. Pienimmät vieraat ovat ihmeissään. Jani seuraa kauempaa, kun 4 vuotias Nella pääsee ponin selkään Mireten kannustamana.  Omar-poni on valloittanut niin asukkaiden, omaisten, kuin hoitajienkin sydämet. Juhlavieraat toteavat: ”Ihana yllätys tämä poni”, ”Voi kun se on pehmeä”. Lähihoitaja Onerva vie välillä ponin ulos lenkille. Yllätystä suunniteltaessa hoitajat totesivat: -”Jos kaikki asukkaat eivät pääse ponin luokse, tuodaan poni heidän luokseen”. Samalla lähihoitaja Sanni ottaa vetovastuun yhteislaulusta jakaen laulunsanoja ja hetken päästä yhteisesti lauletaan laulut ”Maa on niin kaunis” sekä ”Joulupuu on rakennettu”.

Kun poni alkaa kuopsutella lattiaa, on Omarin lähteä ansaitun porkkanasäkin kanssa kohti kotitallia. Mainiokoti Raijan asukkaat alkavat hiljalleen vetäytyä yöpuulle juhlinnasta väsyneinä, hymy huulillaan. Hoitajat toteavat, että juhla oli onnistunut. Itsenäisyyspäivänä juhlinta jatkuu, kun Mainiokoti Raijan asukkaat ja hoitajat onnittelevat 100 vuotiasta itsenäistä suomea.

Hanne Tiilola

Mainiokoti Raijan johtaja