Säveltäjämestari muutti Mäntykotoon

Säveltäjämestari muutti Mäntykotoon

Säveltäjä Jouko Linjama muutti hiljattain vaimonsa Tarun kanssa Mainiokoti Mäntykotoon. Saimme vihiä asiasta ja pyysimme päästä haastattelemaan tätä kansainvälisestikin tunnettua suomalaista säveltäjää.

Jouko Linjama opiskeli Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikkiaineiden lisäksi sävellystä Aarre Merikannon ja Joonas Kokkosen johdolla. Samoihin aikoihin hän opiskeli Helsingin yliopistossa musiikkitiedettä ja kirjallisuutta. Sävellysopintojaan Linjama jatkoi Kölnin musiikkikorkeakoulussa opettajinaan Bernd Alois Zimmermann ja Gottfried Michael Koenig. Linjama osallistui myös Karlheinz Stockhausenin sävellysseminaariin vuonna 1963.

Linjama toimi Tuusulan kanttorina-urkurina vuosina 1964-1997. Urkuteosten lisäksi Linjama on säveltänyt oratorioita sekä Suomen Kansallisoopperan tilaaman kamarioopperan Suomalainen Tapiiri. Linjaman tuotantoon kuuluu myös kuoro- ja yksinlaulusarjoja sekä kaksi jousikvartettoa.

Jouko Linjaman teokset ovat syntyneet usein sävellyskilpailujen innoittamina. Hän on voittanut ensimmäisen palkinnon seitsemässä Suomen ja Pohjoismaiden sävellyskilpailussa. Linjaman kirkkomusiikkituotanto on palkittu Suomen kirkon sävellyspalkinnolla.

Kesäkuun ensimmäisenä päivänä suuntasimme työtoverin kanssa aamulla kohti Hyvinkäätä. Olimme kuulleet, että muutto Mehiläisen Mäntykotoon oli kirvoittanut säveltäjän luovuutta. Mehiläisaiheista musiikkia oli tietomme mukaan sävelletty hiljattain Kalevalan tekstiin. Molemmat olimme erittäin kiinnostuneita musiikin harrastajina, soittajina ja laulajina näkemään ja kuulemaan Linjaman aivoituksia.

Meitä vastaanottamassa oli iloinen herrasmies pilke silmäkulmassa vaimonsa Tarun kanssa. Juttu alkoi luistaa välittömästi. Yhtymäkohtana toimi tänä vuonna 50- vuotta täyttävä Candomino- kuoro, joka esittää Jouko Linjaman säveltämää Kalevala-sarjaa. Toinen meistä haastattelijoista laulaa kyseisessä kuorossa. Linjama kertoi olleensa vuonna 1985 kuoron kanssa Budapestissä ja muisteli unkarilaisten ottaneen Kalevalan hyvinkin omakseen.

Linjama kuvaa kuinka Kalevalan tekstit ovat samalla niin kauheita ja kauniita. Erityisesti Linjamaa on puhutellut tunnettu Akseli Gallen- Kallelan teos ”Lemminkäisen äiti”. Maalaus kuvaa kohtausta Kalevalasta. Lemminkäinen oli tapettu ja silvottu, ruumiin palat oli heitetty tummaan jokeen, Tuonelan virtaan. Lemminkäisen äiti on haravoinut poikansa ruumiinosat joesta ja ommellut hänet taas kokonaiseksi. Maalauksessa äiti odottaa katse ylös suunnattuna mehiläistä, joka toisi hunajaa Ukko ylijumalan halleista. Hunaja herättäisi Lemminkäisen taas henkiin.

Elämänuraansa pohtiessa sävellystöistänsä erityisen tärkeäksi Linjama on kokenut radion tilaamat oratoriot ja kansallisoopperan tilaaman  ”Suomalaisen Tapiirin”. Linjama kertoo soljuvasti ja värikkäästi säveltäjän työn intensiivisyydestä siteeraten Aulis Sallista ”Ooppera merkitsee kahden vuoden pakkotyötä, tuo kesti 1,5vuotta”.

Linjama kertoo olleensa ”säveltämiseen kallellaan” jo nuorena poikana, muistellen kuinka Jyväskylän lyseon 7. luokalla latinan opettaja nuhteli. Poika kirjoitti oppikirjan sivuun nuotteja, kun olisi pitänyt opiskella latinaa. Opettaja oli ilmoittanut, että oppilas Ilmari Hannikaisella oli tapana tehdä samaa, mutta kyllä tämä latinakin on tärkeää!

Jouko Linjaman isä, tunnettu säveltäjä Jaakko Linjama voitti Helsingin Olypialaisten olympiahymni- kilpailun vuonna 1952. Tuon tapahtuman jälkeen poika innostui myös itse, ollen sillä tiellään.  Laulusarjoja Linjama kertoo tehneensä hirvittävästi. Linjama muistelee Tuusulan aikojaan, jolloin ystävänsä Einari Vuorela ilmestyi ovelle talviturkki päällä runojensa kanssa. Näistä tapaamisista syntyi paljon musiikkia.

Linjama muistelee lämmöllä myös Kölnin stipediaatti aikojaan, jolloin mukana oli jo vaimo ja kaksi poikaa. Asuntoa lämmitti kamina, jonka päällä ruuat laitettiin.

Linjama kertoo säveltävänsä edelleen aktiivisesti, tuotteliaan säveltäjän päässä soi koko ajan. Sävellystyöskentelyään Linjama vertaa Veijo Mereen, joka on sanonut että hänen kirjoittaessaan romaania "lause siittää lauseen". Sävellystä kirjoittaessa idea kasvaa ja laajenee työtä tehdessä, joskin mielikuva lopullisesta kokonaisuudesta on jo olemassa -jossakin.

Viemisiksi saimme säveltäjämestari Jouko Linjamalta käsin kirjoitetun partituurin: "Kolme mehiläislaulua sekakuorolle Kalevalan tekstiin" op.143 (2017). Haaveenamme on, että teos kantaesitetään Hyvinkäällä syksyllä 2017 Candomino- kuoron toimesta.

Kiitokset Jouko Linjamalle ikimuistoisesta tapaamisesta!

Päivi Luopajärvi
Joachim Saulamaa

  • Yhteydenotto

    Ensisijainen yhteydenottotapa:
    Huomioithan, että yhteydenottolomake ei ole tarkoitettu arkaluontoisten terveys- ja sosiaalitietojen käsittelyyn.